Rakkauden Laineet

Kolme yötä sitten illalla Lauri ehdotti, että koitettaisiin pikkuhiljaa vieroittaa Markusta tutistaan; se kun on pikkumiehellä ihan koko ajan suussa. No Markus taisi kuulla isän tuumailut ja heitti samantien kolmannen ja VIIMEISEN tuttinsa hukkaan. Ensin se oli suussa, ja sitten sitä ei löytynyt mistään. Äiti etsi vimmatusti ilman mitään tulosta samalla kun isä yritti rauhoitella poikaa…

Kaksi ensimmäistä yötä Markus itki 30-60min ennenkuin nukahti, mutta viimeyönä Markus rupesi nukkumaan jo ihan kiltisti..silmät kiinni vain ja unta palloon. :)

Kyllä pisti äitin ja iskän koville tämä juttu, mutta minkäs teet: lähin paikka josta saa tutteja jotka Markus hyväksyy tuteiksi on Miramarin ostoskeskus kaupungin toisella laidalla eikä me olla päästy sinne asti hakemaan uutta… Sen seurauksena Markus on nyt jo aikalailla vieroittunut tutistaan. (!!!)  Päiväunille Markus vielä hiukan kaipailee tuttiaan, mutta onneksi rattailla pukkailu rauhoittaa pikkumiehen unten maille viidessä minuutissa. :) Onneksi on hyvät rattaat! :)

(ei olla otettu uusia kuvia edellisten jälkeen…)

- veera

Monet ovat jo kovasti ihmetelleet miksi ei olla päivitetty blogia ja vastailtu kommentteihin. Kaikkeen löytyy selitys ja niin tähänkin: netti oli poikki.

Sairaalareissun jälkeen ystävällinen talonmiehemme kävi tuomassa meille postit ja seassa odotti vodafonelta tullut lasku, jonka eräpäivä oli jo mennyt umpeen!! Espanjassa kaikki laskut maksetaan suoraveloituksena, joten mitään hätää ei siis olisi ollut, jos tilillä olisi ollut riittävästi rahaa. Mutta koska tilillä ollut raha ei riittänyt laskun maksamiseen, ei vodafone saanut rahojaan.

Ystävällisesti vodafonelta sitten seuraavana päivänä ilmoitettiin, että asialle pitäisi jotain tehdä, mutta ennen kuin ehdimme viedä pankkiin rahaa ja maksaa laskua, meille ilmoitettiin vodafonelta, että netti- ja puhelinyhteydet on katkaistu. Ilmoitus tuli lauantai-iltana vähän ennen kahdeksaa. Hupaisan ajankohdan kyllä valitsivat.

Noh, kuten kuvasta näkyy, saimme asiat lopulta kuitenkin hoidettua kuntoon ja nyt on taas netti kotona! :)

Niin mistä kuvasta? No tuosta tuossa alla tietenkin!

Kuva on ajalta ennen Veeran sairastumista. Silloin oli vielä lämmin. Nyt on kylmä!! Parin myrskyisän päivän ja tuulen kääntymisen sekä yhden sadepäivän jälkeen lämpötilat ovat olleet 10-12 asteen välillä ja se muuten tuntuu kylmältä!

Fuengirolan rannoilla tosiaan oli vähän tyrkyisämmät aallot 21.11.2008. Seuraavana päivänä kokkailin meille ihan tajuttoman hyvää ruokaa. Vielä päivää ennen Veeran kolmen päivän paastoa sairaalassa herkuttelimme kunnolla.

Veeran sairaalareissun aikana ei tullut kuvailtua yhtään mitään. Sen verran kiirettä oli, kun ravasimme Markuksen kanssa kodin ja sairaalan väliä tiuhaan. Mutta sen jälkeen taas on kameraan tartuttu ja tässä sitten pari ihanaa kuvaa Markuksesta sokerina pohjalla.

Markus oli innoissaan avaimista. Meistä oli hurjan hauskaa kun Markus nosti käden ylös kuin olisi ajatellut: “hahaa, minullapa onkin nämä avaimet!” Tämän jälkeen Markus on oppinut aina nostamaan käden ylös kun haluaa jotakin. (huomatkaa kuvan taustalla on Herbalife-purkkeja, saimme niitä vihdoin ja viimein tilattua. Olikin jo ikävä!)

Markus suorastaan rakastaa kylpemistä! Katsokaa nyt kuinka innoissaan pikkuinen on kun on päässyt kylpyyn.

Lopuksi vielä yksi hauska kuva ja samalla arvoitus:

Mitä hedelmää Veera syö??

- Lauri

Eilen Markus otti (äidin laskujen mukaan) ensimmäisen askeleen. “Tervetuloa kotiin äiti!” tai jotain sinnepäin :D

Markus seisoa pojottaa jo ihan täysillä ilman mitään tukea, kiskoo leegopalikoita toisistaan ja touhuaa vaikka mitä samalla. Eilen Markus sitten otti jalan, astui sillä, oli n. puolisekuntia pystyssä ja laskeutui alas humpsahtaen. Äiti laskisi tämän ensimmäiseksi askeleeksi. Isi ei laske kun hän juuri oli kulman takana.. :) Voipi olla että kohta täällä on yksi kävelevä taapero :D eikä mikään vauva! Tuntuu kuin Markus olisi kasvanut kerralla isoksi sinä aikana kun olin sairaalassa.. :)

- veera

Tiedättekö mikä on yksi maailman ihanimmista tunteista???

Kun pienen pieni pikkumies

ottaa kätensä

ja kietoo

ne äidin kaulan ympärille

rutistaa ja paijaa

laskee päänsä hartioille

ja hymähtää

“Minä rakastan sinua niin kovin paljon,

on ihanaa kun olet taas kotona!”

- veera

Viime sunnuntai-aamuna hiukkasen heräämisen jälkeen klo 9 minulla alkoi sattumaan sen verran kovasti oikean munasarjan kohdalle että kiiruhdimme taksillaysityiseen Salus-sairaalaan.

Klo 11 sitä oltiin jo osastolla tipassa antibiootin ja suolaliuksen kanssa. Ensimmäisenä epäilivät umpisuolen tulehdusta. Sitten munasarja/-johtimen tulehdusta. Sitten virtsarakon tulehdusta. ja ja ja ja… yhteensä vietin osastolla tasan 3 vuorokautta joista 2,5 täysin ravinnotta, pääsin ulos tänään klo 11 ja olo on hiukan hutera. Sanotaanko näin että ruoka, joka ikinen palanen sitä maistuu TAIVAALLISEN hyvältä ja todellakin muistan kiittää siitä kaikesta.

Minua kopeloitiin ja ronklattiin, paineltiin ja tutkittiin. Oli kirurgia, gynekologia, radiologia ja 3 eri päivystävää lääkäriä. Niin ja vakuutusyhtiön suomalainen lääkäri soitteli joka päivä myös.

Lopulta tänään toisessa ultrassa radiologi paikansi ongelman syyn: kystat munasarjoissa. Diagnoosi: kysta on puhjennut ja tulehtunut, ja niin aiheutti kivun. Kotiin sain mukaan antibiootit ja ohjeet, että Suomessa pitää sitten mennä gynekologille.

Kystat eivät kuulemma ole vaarallisia, ja jopa yleisiä. Saattavat olla täysin oireettomia ja hävitä itsestään. Joskus taas puhjetessaan tulehtuvat. Kystat ovat pieniä tai suuria vesirakkuloita. Näin minä asian ymmärsin.

Hiukkasen pisti vain jännittämään kun radiologin ilme meni ultratessa vakavaksi ja vieressä oleva hoitaja kysyi “fatal?” “no” oli vastaus. :)

Pari mietettä kyseisestä espanjalaisesta yksityisestä sairaalasta:

• Lääkärit olivat uskomattoman mukavia ja saivat sekä potilaat että hoitajat hyvälle tuulelle ja nauramaan
• hoitajat olivat mukavia ja tulivat hyvin keskenään toimeen
• lakanat, vaatteet ja pyyhkeet vaihdettiin joka päivä
• ollessani osastolla 30min sain pienen toilettilaukun jossa oli pieni shampoopullo, saippuaa, hammasharja ja tahnaa, nenäliinoja ja tohvelit
• kaikki puhuivat englantia joko “hyvää päivää” tasolla taiäidinkielenään
• yksi hoitaja puhui todella sujuvaa suomea
• Sain jogurttia mihin oli lisätty maitohappobakteereja.

ja sitten vielä viimeinen miete: Onneksi oli matkavakuutus. Luojan kiitos. <3

Kaikki on nyt sitten OK. Pitää vain levähdellä ja toipua siitä syömättömyydestä. Tulehdus on jo taltutettu. Olikohan viides vai kuudes antibioottipullo minkä kohdalla lopetin tiistai aamusta laskemisen.. :D Kivut on kaikki pois, nyt vain syön antibioottikuurin loppuun niin tulehdus pysyy varmasti pois.

Niin ja maitohappobakteereja pitää kanssa hakea… :)

Ai niin joo… Piti lopettaa imetys. Kerrasta poikki. Markus on kuitenkin ottanut asian tosi hyvin ja pojat pärjäsivät mainiosti. Lauri voi kertoa siitä hiukan lisää. Minusta ainakin se oli tosi suloista ja ihanaa kuultavaa mitä nämä kaksi miestä on täällä kahdestaan touhuilleet. :)

Niin ja Fuengirolan taksikuskit (ne kaksi ainakin mitkä nyt näin) on tosi mukavia!

- veera

Kävin äsken reilun tunnin kävelypromenaadilla Markuksen kanssa kun Laurilla on iltavuoro. Markus suostui istumaan kiltisti rattaissa jos sai tutti suussa puristella mandariinia käsissään….

Puolen tunnin hypistelyn jälkeen alkoi rattaista kuulumaan tyytyväistä muminaa, mutustelun ja imeskelyn ääniä. Toisessa kädessä tutti ja toisessa auki purtu mandariini ja tyytyväinen maiskuttelu jatkui…taisi mandariini maistua erittäin hyvältä…

Huutohan siitä tuli kun äiti otti mandariinin pois ja kaivoi kuorenpalaset suusta. Poika parka.

Minkä ikäisille sitä uskaltaa antaa “raakaa” mandariinia ihan tosissaan?

- veera

Markus osoitteli tänään mikroon kun siellä oli sose lämpiämässä. Samalla Markus ilmaisi aika kuuluvaan ääneen haluavansa soseen heti suuhunsa… :D Mutta voi vitsi oli suloinen poika.

Meillä on aikamoinen kiire. Tai no ei niinkään kiire vaan kauniimmin sanottuna erittäin optimaalisesti suunniteltu aikataulu viikkoon. Aamusta yöhön on hommaa.. :) mm. espanjan opiskelua ja sitten työjuttuja sekä kotona että työpaikalla. Touhua piisaa.

Säät suosii, niinkuin espanjassa yleensä. Eilen oli tosin kylmä päivä: hiukan esimakua tammikuuhun. :) Joulumieli alkaa hiljalleen hiipiä kun lueskelee sukulaisten blogeja ja teidän kommentteja pipareista ja lumesta ja ja ja.. pitänee jostain kaivaa maidottoman-munattoman-gluteenittoman piparkakkutaikinan ohje.. :)

Uudet legot (jotka Veera osti pari pv sitten) ovat olleet ahkerassa käytössä: ne kun pitää kivasti meteliä… Mega Blocksit ovat jääneet heti kättelyssä kakkoseksi: ne kun taas ovat ihan tylsän hiljaisia leluja… Kunnon leluthan pitää kunnolla ääntä… vai?

- veera

Lupasimme laittaa kuvia Markuksen uusista leluista, kun ne jäivät silloin aiemmin laittamatta. Ostimme tosiaan Markukselle MegaBlocs-palikoita, jotka on olleet kivaa puuhaa Markukselle ja iskälle ja äidille. ;)

Kaikista kivointa Markuksesta on iskän rakennelmien tuhoaminen. Parhaita on korkeat tornit, jotka pitävät kovaa meteliä kaatuessaan maahan. Tässä kuvia:

Palikat maksoivat vähän yli 20 euroa, joten Mummun antamista lelurahoista riittää vielä iloa pitkäksi aikaa, kunhan löydetään jostain vielä lisää kivoja leluja. :)

- Lauri

Eilen oli kirppispäivä.

Se siis tarkoitti sitä, että Fuengirolan Feria-alue oli täpösen täynnä jos jonkinmoista kojua ja kirppismyyjä, jotka halusivat päästä eroon vanhasta tavarastaan.

Meillä oli tavoitteena löytää kirjoituspöytä, jotta olisi joku paikka tietokoneelle ja työskentelylle täällä kotona. Kiertelimme kirpputoripöytiä ja Veera etsi samalla itselleen korviksia ja minä kaiuttimia musiikin kuuntelua varten.

Korviksia ei löytynyt, mutta pienet tietokonekaiuttimet saimme kahdella eurolla. Vähän jänskätti että toimiikohan ne ollenkaan ja onkohan niissä ihan huono ääni, mutta hyvin toimivat ja musiikkikin kuulostaa ihan hyvältä. :)

Pitkään kierreltyämme, löytyi kirjoituspöytäkin! Juuri sopivan kokoinen tietokoneelle ja muulle työskentelylle. Pöydän omistaja pyysi aluksi 10 euroa pöydästä, mutta saimme tingittyä pöydän viiteen euroon! Ainoa harmittava puoli ostoksessa oli se, että se löytyi ihan Feria-alueen kauimmaisesta päästä, joten jouduin kantamaan pöytää aika pitkän matkan.

Jaksoin kantaa pöydän kuitenkin kotiin asti ja saimme järjesteltyä vierashuoneesta oikein kodikkaan työhuoneen. Nyt on kaikki valmista töiden aloittamiseen täällä päässä. Tuntuu siltä että alamme olla pikku hiljaa asettuneet tänne uuteen kotiimme. :)

- Lauri

Tänään saatiin ilmainen mokkula-adsl-netti rajattomalla käytöllä n. 5-6 viikoksi kotiin. Vodafonelta. Niin ja ilmainen puhelin (nokian kännykkä) josta saa soittaa ilmaiseksi, paitsi kännyköihin maksaa.

SIIS MITÄ? Eikö? :D

Juu. Kesti hiukka kauan ennenkuin tälläinen luksusvaihtoehto löytyi niiden “saat ladata 1G ja aikaa kolme kuukautta ja maksaa vain 70e” tai “maksa ensin 150e puhelinlinjasta ja sitten 50e/kk adslstä”-liittymien joukosta. Kaksi viikkoa jos tarkkoja ollaan. :D

Ensinnäkin: Vodafonen virkailija puhui (ja puhuu) suomea.

Toiseksi: Vodafonen virkailija oli mukava.

Kolmanneksi: piti tehdä 18kk sopimus. Joo auts. Mutta laskettiin se sitten miten päin vain niin tämä tulee halvemmaksi. PALJON halvemmaksi kuin muut. PLUS saadaan käyttää tuon paketin mukana tullutta mokkulaa ILMAISEKSI niin kauan kunnes ADSL hemmot tulevat asentamaan ADSLn meille. Aika jees. :)

Tai siis ei edes käytetä mokkulaa vaan mokkula on kiinni ADSL-modeemissa joka on kiinni tietokoneessa ja ADSL-modeemi menee nettiin mokkulan kautta…siis niin kauan kunnes saadaan se puhelinlinja tänne. :) Kätevää! Ja jos haluaa käyttää mokkulaa niin siitä vain. Se maksaa sitten 3e per päivä jos sitä pitää irti…eli emme irroita sitä!

Niin mutta se oli 18kk sopimus! Joo niin oli. Ja nyt me virnistetään. Ja se ei haittaa ollenkaan. Ehehe…… Tulipahan pakottava tarve suunnitella elämää vähän pidemmällekkin kuin 7kk ja nyt näyttäisi siltä, että Espanja kutsuu ensi kesän jälkeen.. :)

- veera