Rakkauden Laineet

Meillä kävi tänään rakas ystäväni Rumi[Lumi] kylässä. Rumi on tällä viikolla vierailulla Suomessa ja piipahti meilläkin! :) Oli I-H-A-N-A-A, että hän kävi. Juttelimme piiiiiitkäääääään ja hartaasti ja vaihdoimme kolmen vuoden kuulumiset heti kerralla! :D Tiitus tuli myös testaamaan Japaninkielen taitojaan ja taisi Tiitusta hiukan jännittää kun minä tajusin Rumin kysymykset paremmin :D tai sitten mä olen vaan hyvä japansissa, tai sitten arvaamaan :DDDD Isku hurja “tahtoo-Japaniin”-matkakuume!! Kaikenkaikkiaan oli kyllä ihan mahtava iltapäivä Rumin seurassa!! Ja Markus hurmasi, tottakai :D

(kuvia seuraa….huomenna?)

PS. mä laitoin sen reseptin jo tänne. Ainut että tietokone oli minun kanssa eri mieltä asiasta.. en jaksanut kirjoittaa 30min tekstiä heti uudelleen. Koitan tässä lähiaikoina tehdä sen, kunhan kerkeän..  :D

- veera

Markus on nyt noussut tukea vasten seisomaan n. 2 viikkoa (minun laskujen mukaan..) ja nousee seisomaan mistä ikinä vain saa otteen. Jos haluat tavarat turvaan ne tulee laittaa yli 1m korkeuteen :D Enää ei pysy tavarat sohvalla turvassa!

Nousu-intoilun seurauksena Markus kaatuilee vähän väliä ja muksauttaa päänsä milloin mihinkin, ja se kirpaisee sekä äitiä että poikaa. Vaikka kuinka vahdit niin jo taas! Tämän seurauksena olemme harkinneet sellaisen pehmustekypärän hankkimista: tuo pieni on niin pieni ettei se tosiaan tajua varoa, tai edes pysty varomaan kunnolla..

Markus osaa jo aika taitavasti seistä yhden käden varassa, mutta eteenpäin ei mennä edes äidin/isän taluttamalla: seistä kyllä osataan :) Mutta nyt pari kertaa on Markus kulkenut “puita pitkin” hyvin hakien ja varovasti meidän sängynpäädyssä oman sänkynsä reunaan. Se on kyllä uskomatonta miten nopeasti Markuksen taidot kehittyy ihan perus seisomisesta eteenpäin.

Markuksen omasta sängystä on myös tullut aika lempipaikka leikkimiseen…. ei nukkumiseen o.o Sängynreinaa on nimittäin kaikista helpoin kiivetä ylös kun pinnoista saa kätevästi otteen.. :)

Toinen super-kiva uusi leikki (huom! oikea leikki!) on tavaroiden siirtäminen/tyhjentäminen. Kirjahyllyn tyhjentäminen kirjoista (naurua saa kuulla, hihkaisuja ja kiljaisuja varsinkin isojen kirjojen kohdalla), sängyn päältä toppavaatteet lattialle, sohvalta tavarat lattialle, tuolilta pyyhe lattialle, matolta lelut pois, laatikosta tavarat pois…. Mikä tahansa mistä tahansa: kunhan tulee näkyvää jälkeä. :) Kai se on super siistiä että huomaa “Minä saan jotain aikaiseksi. Minä pystyn muuttamaan tuota ja vaikuttamaan tuohon. Vau! Pystyn vaikuttamaan ympäristööni ja omaan elämääni! Siistiä!”

- veera

Voitteko uskoa, että touhua riittää kun on muuttamassa Espanjaan???? Me olemme nyt n. 1,5 viikon ajan vieneet yhteensä n. 6 pahvilaatikollista tavaraa seppälän kirpputorimarketille myyntiin. (pöytä 395 uusi puoli) ja kartoittaneet mitkä tavarat jää säilöön Suomeen ja mitkä lähtee.

Aika paljon on huonekalujakin siis myytävänä.. (Yhdestä kuvasta näkee miten hienosti Markus nykyään seisoo!)

Olen käynyt läpi kaikki pahvilaatikot kellarista ja melkein kaikki kaapit kodista..mutta vielä riittää touhua..PALJON touhua.

Olemme saaneet 2 asuntotarjousta, mutta odottelemme vielä paria muuta. Kumpikin vaikutti tosi kivoilta, mutta parempi pyytää useampi eikä heti ottaa sitä ensimmäistä vastaan tulevaa.. :) Laurilla on jo työpaikka sovittuna, mutta vielä pitäisi selvittää neuvoloista, rokotuksista, vakuutuksista jne jne..

Koko laatikoidenpenkomistouhu on ollut Markukselle kuin unelmaa. Uutta tutkittavaa tavaraa ja tilpehööriä joka paikka täynnä..jo tottakai se kaaaaaaaos jolloin äiti ja isi ei kerkeä niin hyvin kontrolloimaan kaikkea mitä sitä voisikaan tutkia.. :)

Markus puhui tänä aamuna unissaan! Se oli tosi suloinen “pää pää pää” :D

Espanjassa on kylmät kivilattiat joten talvea varten metsästin ja huusin huuto.netistä Markukselle ruskovillanvaatteita. Pysyypä poika ryömiessään lämpimänä- jos se enää siinä vaiheessa ryömii o.o nyt jänskätään että voittaako huudot (nimim. Tweedle)

- veera

Ohjeet seuraa huomenna. Nyt mennään nukkumaan.

- veera

Markus nukkui päiväunia vaunuissa vieressä ja minä pinkaisin pihamme perukoille jossa on VALTAVASTI isoja herkullisia vadelmia. Päädyin siis poiminaan yhden pakasterasiallisen. Siitä tehdään herkullinen vadelmapiirakka vielä tänään. Nam! Vadelmia siistiessä alkoi minulla runosuoni virrata ja piti ihan tosissaan ruveta kirjoittamaan ajatuksia ylös. Tasan suoraan kirjoitin, hiukan sanamuotoja muokkailin, joten lopputuloksen voi käydä lukemassa “sieluntuotos” osuudessa: millaisia vadelma-aiheisia runoja sinne oikein valmistui? Minusta ne on aika hauskoja vaikka itse sanonkin! :D Runoja on valmistunut ennenkin aika tavalla, mutta en ole niitä vielä tänne “ehtinyt” laittaa :D Nyt kun Markus nukkuu on siihen oiva tilaisuus.

Mutta uutisia. Jännittäviä uutisia. Jotain mullistavaa. Siistiä. Ihanaa ja mahtavaa. Jotain mistä olemme jo jonkin aikaa ihan tosissaan haaveilleet. Jotain mistä varmaan kaikki hiukan uneksii ja jossain määrin toteuttaa noin 1% unelmastaan…

Sen verran helpotan arvailuja kertomalla että ainakaan omaan tietooni en vielä ole raskaana. :D Se on vasta jouluna työn alla. :)

Ja tiedättekö miten pidetään hullua jännityksessä? ?

hehee . No mutta tässä pari vihjettä: (vastaus seuraa huomenna tms tai sitten jos joku keksii ja kommentoi.. :D mutta ei tuosta voi olla arvaamatta)

- veera

Markuksella on nyt vaihe nimeltään “liikeelle lähtö”

Ryömiminen on parantunut niin että tyyppi tetsaa hurjaa vauhtia joka paikkaan. Ennen kun Markuksen vei olohuoneeseen hän viihtyi siellä pitkään, pääasiassa matolla ähisten ja eteenpäin mönkien… nyt menee 3 minuuttia niin tyyppi on taas työhuoneen ovella nauramassa “hähää! Löysinpäs teidät!!”

Tämän lisäksi Markus on oppinut nousemaan ylös..jos minkälaisen tuen varassa.. pääasiassa hän on seissyt ja tepastellut polvillaan, mutta eilen Markus nouse pinnasängyn reunasta tukea pitäen ylös.. Ja hampaat olivat käsien ohella apuna! :D

Tässä pari kuvaa viime päivien touhusta:

Markus tutkii kirppikselle meneviä tavaroita

Turvakaukalo on tajuttoman mielenkiintoinen. Sen kimpussa on parhaimmillaan painittu puolisen tuntia.

Keinutuoli on Markuksen lemppari. Pääasiassa äiti ja isä on niin tylsiä että koitetaan pitää Markus turvallisen välimatkan päässä tuosta vempaimesta (kun Markus poikkeuksetta aina lyö päänsä) mutta tällä kertaa oli äitin ja isin silmä välttänyt… ja ihan itse tuosta ryömittiin pois, hymy huulilla tottakai. (ja uudestaan ja uudestaan ja…)

No tämä… nyt ei ole enää mikään matala paikka turvassa Markukselta.. tai Markus matalilta tasoilta. Markus kiipesi tuohon ihan itse. Laatikko on haettu kellarin varastokopista tyhjennystä ja mahdollista kirppikselle viemistä varten.

Se on uskomatonta kuinka paljon sitä kertyy turhaa rompetta nurkkiin!! o.o

Otetaan vielä kuvia siitä ihan itse seisomisesta :D Laitetaan tänne sitten niitäkin! :D

KORJAUS: Markus ei ryöminytkään tuosta keinutuoli-jumista itse pois, mutta muina kertoina on Markus itse saanut itsensä pelastettua samanlaisista jumipaikoista :)

- veera

Markuksesta on kehkeytynyt erittäin touhukas tyyppi. Menoa ja meininkiä riittää ja nukkumaan rauhoitutaan sitten kun nukuttaa, OIKEASTI nukuttaa. :D Markus melkein kontaaa, ja aina välillä ottaa polviseisonta-askelia johonkin esineeseen nojaten (esim sitteri) ja joka paikkaan pitää kiivetä… vaununkopasta pitää päästä pois, matkalaukun salat pitää paljastaa ja pöydänaluset tutkia- siis ihan joka paikka.. Jotenka olemme siirtyneet vaununkopasta ratasosaan, ja yöllä kun menemme nukkumaan Markus siirtyy omaan sänkyyn nukkumaan.. jaa miksikö?

No tänä aamuna heräsin aikamoiseen säikähdykseen. Kuului “ryskis” ja kaamea huuto. Markus oli herännyt, ja samalla kun me nukuimme hän ole kääntynyt 180 astetta, ryöminyt jalkopäähän ja siitä minun jalkojeni yli lattialle. Luojan kiitos pudotus oli vain 40cm ja poika ei lyönyt päätään… Markus on opetellut kaatumista niin että ei pää osu lattiaan..nyt se osoittautui arvokkaaksi taidoksi.. Mutta kyllä siinä meinasi olla meikäläisen pulssi lähellä 200 ja heti tarkistamaan onko kaikki ok. Itku loppui siihen kun Markus pääsi syliin joten luulenpa että siinä kävi vain tärähdys ja säikähdys.. Mutta omaan sähkyyn siis!! :)

- veera

Onnellisena vaikkakin väsyneenä.

Ketä näimme??

Veeran Sanna-kummitätiä ja hänen lapsiaan, vilaukselta miestäkin.  Pekka-ukkia ja perhettä, Osku-kummienoa ja Janea, Arja-isomummoa ja Mikko-isovaaria, Hannu-isosetää hänen Marjukka vaimoaan ja n. 3kk vanhaa Pyryä. Pyry on siis Veeran uusi serkku!! Niin se suku kasvaa ja kasvaa. :D

Joten vieraita riitti ja ja ja ja..Kuin myös kerrottavaa! Nyt nukkumaan!

- veera

This aint any extempore trip! Tämä oli suunniteltu juttu! Kummipoikani synttärilahja kuuluu: “Toukon päivä!”. Päivässä luvassa matka tietomaahan (Oulun heureka), matkamuisto, jäätelöä, karkkia…kaikkea syntistä ja epäterveellistä mitä kunnon kummitädin kuuluukin tarjota kummipojalleen hänen omana päivänään… :D

Joten Oulu it is. Will be, from wednesday to sunday. Adios amigos y amigas!

- veera

Olemme jo aika kauan saaneet ihailla Markuksen serkun Oivan päristystä, mutta tänäänpä Markus innostui kyseisestä pienten ihmisten ääntelystä. Aluksi päristely oli vahinko joka toistui uudestaan ja uudestaan uudestaan yrittämällä kunnes lopputuloksena on nykyinen tilanne:

Jatkuvaa päristystä ja pärräämistä. Juuri sen kuuloista miltä pienet pojat kuullostavat kun he pärräävät pikkuautoillaan. Aika suloista. Se taitaa tulla sen yhden kromosomin mukana tuo pärrääminen.. :D

LISÄYS: Nyt se kuullostaa jo ihan tekopieruilta. humorimiehiä siis?

- veera